Monesti kuulee puhuttavan, etteivät dopingtestit ole tarkkoja ja niitä pystyy helposti huijaamaan. Miksi sitten viimeisen vuoden aikana on tullut kolme positiivista dopingnäytettä, vaikka testejä on helppo huijata?

Testit ovat kehittyneet hurjasti siitä, kun 80-luvulla uraansa tekevät kehonrakentajat ensimmäiset hormoninsa hankkivat. Vielä 1980-luvulla ei edes maailmanlaajuisesti ollut dopingnäytesysteemiä, joka olisi ollut toimiva ja aina pystyi huijaamaan mm. sujauttamalla pullosta tai purkista toisen henkilön virtsaa ja taas mentiin läpi testistä.

Yleisesti naureskellaan, ettei dopingtestit ole toimivia ja kaikki huijaavat, koska esimerkiksi venäläiset urheilijat kärähtelivät vielä kahdeksan vuotta Olympialaisten jälkeen. Näissä tapauksissa huijaaminen on mennyt niin monimutkaisia polkuja pitkin, ettei Suomen kokoisessa maassa olisi missään lajissa varaa toimia siten, että testitulokset voitaisiin vaihtaa tai muuten manipuloida. On turha luulla, että bodari-Pena pystyisi huijaamaan testeissä, koska hänellä yksinkertaisesti ei ole keinoja eikä resursseja tehdä niin.

Miksi sitten kolme käryä viime vuoden puolella? Mitä se kertoo urheilijoiden asenteesta? Ehkä sen, että uskotaan selviävän testeistä tai ettei arpaonni tule juuri minun kohdalle? On totta, ettei kaikkia urheilijoita testata kilpailujen yhteydessä, ei niin tehdä missään lajissa. Siksi WADA eli maailman antidoping toimisto on laatinut yhteiset säännöt, miten testit tehdään, ketä testataan ja kuinka monta. Lisäksi on tietysti harjoittelukauden testejä, joita taidetaan tehdä nykyisin jo enemmän kuin kilpailutestejä?

Urheilijalla on aina vastuu. Tätä korostetaan jokaisessa tapauksessa! Urheilijan on turha puolustautua sillä, ettei hän tiennyt tai kaveri sanoi, ettei tämä-tai-tämä ole dopingaine tai siitä ei jää kiinni, jos jättää sen käytön pois tiettyyn aikaan.

Näiden viime syksyisten käryjen (positiivisten näytteiden) kanssa on pakko ihmetellä miten kollektiivista ”muka tietämättömyys” on? Suomen Fitnessurheilu ry. on lisännyt antidoping-valistusta valmentajille ja kilpailijoille. Jokaisella leirillä puhutaan antidopingtyöstä ja valistetaan urheilijoita sekä valmentajia siitä. Sopii myös kysyä miksi juuri men’s physique? Se on ehkä sattumaa tai toisin ajateltuna huonoa onnea? Joka tapauksessa dopingia käytetään ja juuri siksi niitä testejä tehdään.

No, entä jos ei testattaisi ketään ja annettaisiin vain urheilijoiden tehdä itselleen ihan mitä he itse haluavat tehdä ja kilpailla kilpailuissa, joissa ei ole testejä? Niin, on täysin jokaisen oma asia mitä itselleen tekee tai mitä aineita käyttää. Jotkut kehonrakentajat, kuten Shawn Ray sanoi Generation Ironin videolla, että kyllä aikuiset ihmiset saavat tehdä mitä he haluavat itselleen. Totta tämäkin, mutta jos tätä tekemistä kutsutaan urheiluksi, se ei enää menekään samalla tavalla kuin Shawn ja monet kehonrakentajat asiaa ajattelevat.

Urheilussa on säännöt ja reilun peli henki. Se on ensimmäinen eettinen asia sen lisäksi, että määritellään säännöt ja kriteerit urheilulle. Sen takia on WADA, joka pyrkii poistamaan eriarvoisuutta urheilussa, joka on nykyään aina tärkeämpää suurelle yleisölle. Olisi todella valtava skandaali, jos meneillään olevassa FIFA World Cupissa tulisi yksikin dopingkäry. Miksi? Koska kyse on jo valtiotasolla, ei vain yksittäinen urheilija, joka yrittää parastaan maansa eteen.

Mitä sitten, jos käryää dopingtestissä, eihän siihen kuole? Ei niin, mutta nykyisin lähes jokaisessa tapauksessa urheilijaa neljän vuoden urheilukiellon kärystä. Urheilun toimintakielto merkitsee, että urheilija ei saa kilpailla, toimia valmentajana-, huoltajana- tai toimitsijana missään urheilulajissa, joka on Maailman tai Suomen antidopingsäännöstön alainen. Ja vaikka ilmoittaakin, että ei enää urheile, dopingkäry ei mene pois, se vain on tauolla, sillä jos urheilija päättääkin vaikka kymmenen vuoden päästä jatkaa uraansa, jatkuu urheilun toimintakielto siitä mihin se oli jäänyt lopettamisvaiheessa.

Suomen Fitnessurheilu ry:n sivuilla ilmoitetaan kaikki tällä hetkellä urheilun toimintakiellossa olevat urheilijat, joita on kaikkiaan kuusi: Rebwar Sohrabi (men’s physique), Rashad Amiri (men’s physique), Younes Salimi (men’s physique), Ville Mikkola (classic bodybuilding), Meri Taskinen (Women’s Physique) ja Maria Vitikkala (women’s physique). Nämä tapaukset voi katsoa SFU:n sivuilta: http://suomenfitnessurheilu.fi/antidoping/

 

TAKAISIN ETUSIVULLE =>