Lauantai 5.5. jää historiaan Suomalaisittain parhaana kilpailupäivän ikinä fitness- ja fysiikkalajien arvokilpailuissa. Kaikki Suomen kuusi junior ja avointen bodyfitness-sarjojen kilpailijaa ottivat mitalin ja näyttivät mistä bodyfintessissä on pohjimmiltaan kysymys!

Suomen body fitness masters –joukkue backstagella

Suomalaiset bodyfitness-kilpailijat ovat jo aiemminkin herättäneet huomiota kv-lavoilla freesillä olemuksellaan ja tyylikkyydellään. Harmillisen usein tuomarilinja on kuitenkin karannut suosimaan lihasmassaltaan isompia kilpailijoita. Nyt IFBB:n tuomaritoiminnan johtaja Pawel Filleborn on reilun vuoden tehnyt hartiavoimin töitä, jotta bodyfitnessin lajikriteerit pysyisivät oikeina ja lajin alkuperäinen idea säilyisi. Suomalaiset tuomarit koulutettiin ensimmäisten joukossa ja nyt vaikuttaa siltä, että valtaosa muistakin kv-tuomareista on saanut oppia. Lajikriteerien säilyminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä jos yksi laji ”kasvaa ulos” määritelmästään vaikuttaa se väkisin myös muihin lajeihin. Jos asiaan ei puututa, hämärtyvät lajien erot muutamassa vuodessa ja eniten lihasmassaa vaativat lajit karkaavat käsistä. Pahimmillaan lopputulos on se, mitä tapahtui naisten kehonrakennukselle, kun lajin alkuperäisistä ihanteista ei saatu pidettyä kiinni.

Senni (4. vasemmalta) ja Janni (viides vasemmalta) vertailussa

Sennille kultaa ja Jannille pronssia junioreissa!
Bodyfitness juniors kilpailtiin yhdessä avoimessa kategoriassa, joten Suomen karsinnan voittajat Senni Nieminen ja Janni Rauos ottivat mittaa nyt myös toisistaan. Sarja oli kokonaisuudessaan tasokas, mutta huomiota kiinnitti yksi kaikista muista poikkeava kilpailija. Ranskan edustaja oli äärimmäisen kireässä kunnossa ja muutenkin habitukseltaan enemmän masters- kuin junior-sarjan urheilija. Hetken alkoi jo kauhistuttaa, että ranskalainen vie mestaruuden ja hänen kuvansa jäävät malliksi seuraaville potentiaalisille junior bodyfitness –kilpailijoille. Onneksi tuomarien linja piti ja vertailuista kävi hyvin nopeasti selväksi, että ranskalaisen tulkittiin olevan lajikriteerien vastaisessa kunnossa ja auttamatta ulkona loppukilpailusta.

Sennin palkintojen jako – kultaa Suomeen!

Senni Nieminen debytoi EM-kilpailuissa jo viime keväänä ilman suurempaa menestystä. Kokemuksen kartuttua Senni tiesi mihin panostaa ja tavoite oli korkealla. Sennillä on mielettömän kova rakenne ja nyt, kun lihasmassaa oli tullut lisää, se pääsi kunnolla oikeuksiinsa. Senni erottui tästäkin line-upista välittömästi, vaikka oli sarjan lyhyin kilpailija. Fysiikasta ei vikaa löytynyt vertailemallakaan ja Sennille EM-kultaa täysin tuomariäänin!

Janni Rauokselle tämä oli ensimmäinen kisakausi ja kv-kilpailu, mutta hän esiintyi itsevarmasti ja piti paketin kasassa koko ajan. Lisäksi Janni oli korjannut sen, mitä Kultsalla jäi parennettavaa asennoissa ja stailauksessa. Janni oli semifinaalissa vielä kiinni hopeassa, mutta finaalissa slovakialaiskilpailija kiilasi tasapisteisiin. Lopputuloksena Jannille pronssimitali äärimmäisen pienellä erolla hopeaan.

Avoimista sarjoista kaksi hopeaa ja kaksi pronssia
Suomen sinivalkoisia kisaverkkareita näkyi paljon katsomossa ja omien kannustus oli bodyfitness päivänä sen mukaista.

Susanna Koivisto (kolmas vasemmalta)

Pelin avasi kokenut ja kansainvälisesti menestynyt -158cm sarjan Susanna Koivisto, jolta ainakin katsomon puolella odottettiin mitalia. Susanna avasi kauden Maltalla Diamond Cupissa ja jäi avoimessa bf-sarjassa ilman finaalipaikkaa, vaikka kunto olikin rautaa. Nyt omassa sarjassaan Suski oli liekeissä ja haastoi kaikki ennakkosuosikit. Suskin lavaolemus on todella tyylikäs ja esiintymisessä ei jää mitään epäselvyyttä onko kunto kohdallaan vai ei. Ainoa, missä Suski hävisi vähän kirkkaimpien mitallien ottajille oli lihaspyöreys. Suskille pronssimitali, kulta ja hopea karkasivat Ukrainaan.

Elina Niemelä (kolmas vasemmalta)

Sarjassa -163cm kilpaillut Elina Niemelä otti kovan päänahan Kultsan karsinnassa voittamalla 2016 EM 4. sijoittuneen Liis Orgin ja näytti EM-lavalla ettei se ollut mikään vahinko. Elina oli onnistunut stailauksessaan täydellisesti, eivätkä suhteellisen isot tatuoinnit tai mikään muukaan häirinneet hänen fysiikkansa arviointia. Elinalla on hieno rakenne ja juuri sopivasti lihasmassaa bodyfitnessiin. Hän erottui porukasta per heti ja meni suoraan ensimmäiseen vertailuun ohi lihaksikkaampien, mutta heikommin lajikriteerit täyttävien kilpailijoiden. Semifinaalissa katsomossa jännitettiin tuleeko Suomeen kultaa ja Elina johtikin kisaa sen jälkeen. Finaalissa ohi kiilasi kuitenkin liettualaiskilpailija, joka edusti samaa linjakasta tyyppiä kuin Elina. Liettualainen nosti osakkeitaan vahvan esiintymisensä avulla ja asento piti vaikka line-upissa seisottiin todella kauan. Lopulta kulta karkasi Liettuaan ja Elina otti hopeaa Suomelle heti ensimmäisistä arvokilpailuissaan.

Kirsi Pelamo (toinen oikealta)

Kirsi Pelamo voitti Kultsalla sekä avoimen että masters –sarjan ja edusti Suomea EM-lavalla avoimessa -168cm sarjassa. Kirsiä ei uskoisi masters-ikäiseksi niin freesiltä hän kokonaisuudessaan näyttää! Suomalaishurmos jatkui tässäkin sarjassa ja Kirsi erottui heti line-upista tyylikkyydellään, kauneudellaan ja fysiikan hienoilla linjoilla. Kirsin kilpailuhermoja ei horjuttanut mikään, ei edes kiireessä tekemättä jäänyt meikki. Suomen joukkueen huollon Tiina Vaskelainen ja Jaana Malytsceva fiksasivat kaiken ja menivät jopa niin pitkälle, että Jaana nappasi irtoripset omista silmistään, jotta kilpailija olisi täydessä iskussa lavalla! Kirsi kuittasi vetämällä kilpailun läpi herpaantumatta yhtään ja tuloksena EM hopea!

Henriikka Kemppinen palkintojen jaossa (toinen oikealta)

Pisimmän sarjan Henriikka Kemppinen menestyi jo viime vuonna EM-kisoissa ollen kuudes sekä avoimessa että junior-sarjassa. Kultsalla Henriikka sai todella taistella EM-paikasta, kun vastassa oli  pitkää sarjaa SM-lavalla vuosia hallinnut Maaret Nousiainen. Voitto Kultsalla toi Henriikalle himoitun EM-paikan, kova kunto ja hyvät kilpailuhermot sinetöivät mitalisijan.

Henriikka oli asettanut tavoitteensa korkealla ja tähtäsi tosissaan menestykseen EM-kilpailuissa. Hän oli panostanut harjoituskaudella paljon lavaesiintymiseen sekä poseeraamiseen, jotka viime kerralla olivat hänen heikkouksiaan. Kova duuni ja vaivannäkö tuottivat tulosta: kunto oli parempi ja esiintyminen sujui mallikkaasti. Henriikalla myös näyttää olevan hauskaa sekä lavalla että harjoituskaudella ja se antaa hänellä huomattavan edun jatkuvassa kärsimysnäytelmässä eläviä kilpailijoita vastaan. En yllättyisi yhtään, jos Henriikka jatkaisi sijoitustensa parantamista ja hänestä lopulta kuoriutuisi lajin kansainvälinen kestotähti.

Masters bodyfitness-sarjoista pistesijoja
Sarjassa -40v. kilpailivat Riina Kivikoski ja Mari Vainikainen. Riina avasi oman kilpailukautensa Oslo GP:ssä ja otti siellä 3. sijan avoimessa -168 sarjassa. EM-kilpailua varten Riina oli vielä hionut kuntoaan ja uusinut kisa-asunsa paremmin fysiikkaansa korostavaksi. Riina oli sarjassaan aivan kärjen tuntumassa ja jos tarkkoja ollaan niin sivuposeerauksessa sarjan paras. Selkäpose menee myös kärjen mukana, mutta valitettavasti se tärkein eli etupose vaatii vielä vähän duunia. Riinan tavoite oli parantaa edellisvuoden niukkaa ulosjääntiä finaalista ja se täyttyi nyt hienosti: lopputuloksena 5. sija.

Mari Vainikaisen kohtaloksi koitui sairastelu ennen EM-kilpailua ja ihan parhaaseen iskuunsa hän ei yltänyt. Hyvä suoritus kuitenkin ensikertalaiselta, toivottavasti saamme nähdä myös jatkoa!

Minna Hotti ja Riina Kivikoski tuulettavat backstagella

Minna Hotti, Noora Korpela ja Sari Torvela edustivat Suomea -45v –sarjassa. Minna oli mukana jo viime EM-kilpailuissa, mutta silloin ei sijoitusta irronnut. Minna oli parantanut kuntoaan huomattavasti ja panostanut lavaesiintymiseen, mikä myös näkyi. Tieto suorituksen parannuksesta sekä menestys karsinnassa oli myös tuonut hänen olemukseensa uutta itsevarmuutta ja hohtoa. Minnan fysiikan vahvuus on hyvä symmetria ja tasainen lihasmassa sekä kunto. Minna meni finaaliin kuudentena, mutta esittämällä fysiikkansa hienosti finaalissa nosti sijoituksensa viidenneksi ohi häntä 15 pistettä semifinaalissa johtaneen kilpailijan.

Noora teki myös vahvan suorituksen ollen kahdeksas. Hänellä oli kunnonajoitus kohdallaan ja lavaesiintyminen meni hyvin. Kamppaillakseen kärkisijoista Noora tarvitsee vielä vähän lihasmassaa etenkin yläkroppaansa. Sari Torvela teki myös hyvän kilpailun ja oli kunnossa, vaikka pienirakenteisena kilpailijana jäikin vähän isompien varjoon ja putosi sijoituksissa. Myös Sari tarvitsee vähän lisää lihasmassaa taistellakseen korkeammista sijoista.

Bodyfitness +45v –sarjassa kilpailivat Suomen Salli Valta ja Kati Olamo. Salli kilpaili Suomen karsinnoissa hyvällä menestyksellä myös women´s physiquessa, mutta ainakin toistaiseksi päälaji on ollut bodyfitness. Sallilla on paljon lihasta tähän sarjaan, mutta lyhyenä kilpailijana hän ei näytä pituusluokattomassa line-upissa liian isolta. Rakenne tuo kuitenkin omat haasteensa taisteluun kärkeä vastaan, vaikka se oli treenillä ja poseerauksilla saatu näyttämään paremmalta. Salli jäi harmittavasti ulos finaalista ollen seitsemäs, vaikka semifinaalin jälkeen pisteet olivat tasan kuudenneksi ja viidenneksi sijoittuneiden kilpailijoiden kanssa.

Kati Olamo oli kisassa yhdeksäs. Katilla on hieno malli ja olemus, mutta kunnon pitää olla hieman kireämpi, jotta hän pääsee haastamaan finalisteja tosissaan.

Jasmin Mantila palkintojen jaossa (toinen vasemmalta)

Suomalainen fitness elää vahvana!
Fitness junior –sarjassa kilpaillut Jasmin Mantila lähti parantamaan viime EM-kilpailujen kuudetta sijaansa ja onnistui hienosti ollen nyt neljäs. Jasmin teki tasaiset suoritukset ollen finaalissa vaparissa viides ja fysiikkakierroksella neljäs. Vapaaohjelmaan oli lisätty vaikeutta ja Jasmin esitti sen hyvin, mutta silti jäi vähän mietityttämään oliko edellisen vuoden voimakasteemainen veto  kuitenkin mieleenpainuvampi ja erottuvampi? Jasmin on nuoresta iästään huolimatta kova kilpailija ja pystyy kansainvälisten kilpailujen olosuhteissakin tekemään varmat suoritukset. Toivottavasti ensi vuonna on jo mitalin vuoro!

Eevsku fitness – 163 cm palkintojenjaossa (oikealla)

Naisten fitness -163 sarjassa Eveliina Tistelgren haki revanssia viime arvokilpailusuoritukseensa, jolloin tie ei vienyt finaaliin asti. Nyt Eveliinan vapari oli huomattavasti parempi, tekeminen näytti helpolta ja lattiasta irtoavissa tempuissa ja hypyissä oli uudenlaista ilmavuutta. Eveliinan vapari edustaa perinteistä fitness-tyyliä, siinä on selkeästi esitettynä vaaditut elementit sekä koko setin kokoava teema. Kilpailu fitness-sarjan kärjessä on kovaa, mikä kävi nyt ilmi siinä, että eri päivinä kilpailtujen semifinaalin ja finaalin pisteytykset poikkesivat reilusti toisistaan. Toisen onnistuminen on tässä tilanteessa aina toiselta pois ja Eveliinan kohtaloksi koitui pudota semifinaalin jaetulta vaparin ykköspaikalta finaalin vapareista viidenneksi.

Eveliina oli parantanut ohjelman lisäksi myös fysiikkakierroksen kuntoaan. Hänellä on sarjan muihin kilpailijoihin verrattuna paljon lihasta ja hän näyttää helposti yhtään pehmeässä kunnossa ollessaan liian isolta tässä line-upissa. Nyt kunto alkaa olla kohdallaan ja taakse jäikin monta edellisten arvokilpailujen mitalistia. Eveliina tällä kertaa viides, mutta seuraavalla kerralla kaiken ollessa täysin kohdallaan on mahdollisuudet vaikka mihin!

Satu Javarus (toinen oikealta)

Women´s physique
Satu Javarukseen kohdistui kovat odotukset, kun lauantain viimeisenä suomalaislajina kilpailtiin women physique  –sarja. Satu on vuonna 2016 MM 4. ja kunnossa oli selvästi tapahtunut kehitystä. Nyt Satu kuitenkin joutui tekemättömän paikan eteen sillä hän sai vastaansa viiden osallistujan sarjassa neljä täysin erityyppistä kilpailijaa. Neljä muuta olivat alle 160 senttistä Satua reilusti pidempiä ja lihasmassaltaan paljon isompia. Tässä kohtaa ei voi estää tosiasiaa, että line-upin taso ja tyyli vaikuttaa aina kilpailun lopputulosten linjaan. Ja kun lisäksi vielä yksi neljästä saman tyyppisestä kisaajasta olitodella hyvä, oli selvää että ”massavoimasta” hyötyivät kaikki muut paitsi Satu.

Jatkossa tosin Satullakin on vielä mahdollisuutta parantaa kuntoaan, lihasmassaa voisi olla hiukan lisää ja sen myötä kunto voisi olla vähän kireämpi. Mutta liiallisuuksiin ei women´s physique –sarjassakaan pidä mennä, jotta lajikriteerit säilyvät ja hommassa säilyy tolkku. Henkilökohtaisesti näkisin erittäin mielelläni women´s physique –sarjassa lisää bodyfitnessin lajikriteereistä ylikasvaneita kilpailijoita enkä niinkään entisiä kehonrakentajia, jotka ovat yrittäneet pienentää kuntoaan vaihtelevalla menestyksellä. Kansainvälisillä areenoilla esiintyneet suomalaiskilpailijat ovat poikkeuksetta olleet esteettisiä ja kauniita urheilijan näköisiä kilpailijoita, joita moni treenaava nainen voi pitää esikuvanaan, joskin vähän muita kärkikisaajia pienempiä. Lajin tulevaisuus ja pienet piirit ylittävä suosio silmällä pitäen toivoisin lavoille enemmän juuri suomalaisten tyyppisiä kilpailijoita.

Teksti ja kuvat: Aino-Maija Laurila