Suomi on perinteisesti ollut kova men physique –maa ja urheilijamme ovat tarjoilleet upeita hetkiä kisakatsomoihin soitattamalla monesti Maamme-laulua arvokilpailuissa.

Eikä tämä vuosi tuonut poikkeusta. Vaikka kaksinkertainen Euroopan mestari Sherko Eliassi onkin siirtynyt ammattilaistasolle manttelinperijöitä löytyi heti. Kansainvälisen kestomenestyjän paikkaan voimakkaan kiinnityksen otti Momar Bah voittamalla komeasti sarjansa. Omat kovat statementtinsä antoivat myös Joonas Leppänen ja lupaava juniori Aram Dag.

Aram Dag bäkkärillä EM-kilpailussa

Men physique juniors
Junior men physique 22-23v. -174cm –sarjassa Suomea edusti Disturb Fitness Classic juniorivoittaja Aram Dag. Aram oli saanut palautetta poseerausasennoistaan ja EM-lavalla ryhti pysyi suorana.  Kuntokin oli vähän parempi ja asenne tällä nuorella kaverilla vaikuttaa olevan aina kohdallaan. Vaikka Aramia jännittikin, niin lavalla hän oli oma iloinen itsensä ja tekemisen hauskuus välittyi yleisöön asti. Finaalipaikka tuli taistellen toisen vertailun kautta, mutta finaalissa Aram nosti lopullisen sijoituksensa viidenneksi.

Joonas vertailussa (toinen oikealta)

Men physique avoimista sarjoista kultaa
Miesten -174cm sarjassa Suomen edusti rajusti tasojaan nostanut Disturb Fitness Classic -voittaja Joonas Leppänen. Joonas on saanut hyvin lisää tarvitsemaansa lihasmassaa ja opetellut esiintymään lähes täydellisesti. Kun lisäksi vielä habituskin on kuin lajin oppikirjasta voi hän nyt hyvällä fiiliksellä poimia työnsä hedelmiä. Joonas erottui isosta line-upista välittömästi lavalle tullessaan juuri tähän lajiin sopivalla yleisolemuksellaan, erittäin sopusuhtaisilla fysiikan linjoillaan ja asenteellaan. Tekeminen ei herpaantunut hetkeksikään ja aina, kun silmä osui Joonakseen, oli hän parhaimmillaan. Tämä puolestaan aiheutti sen, että vaikka Joonas ei edelleenkään ollut sarjassaan isoimpien kilpailijoiden joukossa hän pakotti tuomarit noteeraamaan itsensä. Ja kun huomio oli saatu, hänen fysiikkansa kesti arvioinnin ja lopputuloksissa 5. sija.

Joakim vertailussa (kolmas vasemmalta)

Joakim Malassu lähti ottamaan revanssia arvokisalavoilla -179cm sarjassa ja olikin parantanut kuntoaan 2016 MM-kilpailuista. Nyt hän osasi myös ottaa oman tilansa line-upista eikä jäänyt muiden varjoon. Joakim on tyylikäs kilpailija, joka toisaalta hyötyy pienestä rakenteestaan. Toisaalta juuri kevyestä rakenteesta oli nyt hänelle haittaa ja Joakim näytti line-upissa vähän pieneltä. Tällä tasolla korkeammille sijoille noustakseen hän tarvitsee vielä lisää lihasta.

Momssi jyrää muut kumoon EM-lavalla (kolmas vasemmalta)

Kovimmat suomalaisodotukset kohdistuivat +182cm sarjassa kilpailleeseen Momar Bahiin.  Momssi kävi kuukautta aikaisemmin Maltalla Diamond Cupissa voittamassa sarjansa ja esitti Kultsalla jäätävän paketin. Momar on jo aiemminkin menestynyt erinomaisesti useissa kovissa kansainvälisissä kutsukilpailuissa, mutta arvokisamitali on antanut odottaa itseään. Täytyy nostaa hattua tämän urheilijan asenteelle, moni olisi näistä ”läheltä piti” tilanteista hermostunut ja sotkenut sillä oman pelinsä. Momssi näytti, mitä tarkoitta se, kun kaatumisen jälkeen vaan nousee uudestaan ylös ja tulee takaisin entistä parempana.

Jutun kirjoittaja pääsi ensimmäisenä onnittelemaan Momaria!

Momar ei ole sarjansa isoin kilpailija, mutta hänellä on äärimmäiset hienot linjat fysiikassaan ja lihasta juuri oikea määrä tälle men physiqueen. Hänen esiintymisensä on myös luontevaa ja poseeratessaan hän osaa esittää fysiikkansa parhaat puolet. Helpolla ei voitto kuitenkaan nyt tullut, Momar lähti finaaliin kakkosena pisteen jäljessä johtavaa ranskalaista. Kokemuksen tuomalla varmuudella Momssi hoiti homman kotiin ja otti ansaitusti arvokilpailukultaa!

Classic bodybuilding
Suomen classic bodybuilding -taso on ollut hyvässä nousussa viimeisen vuoden aikana. Viimeisimmät myrskyvaroitukset annettiin MM-kilpailuissa Timo Ekmanin ja Marko Pitkäsen toimesta. Molemmat olivat todella lähellä kärkeä ja sen saavuttaminen ei vaadi enää ihmeitä vaan pientä kunnon hiomista. Lisäksi syksyllä Ben Weider Legacy Cupissa Nurudeen Adedorja otti sarjassaan hopeaa voittamalla mm. nykyisen IFBB Elite Pro:n Reno Banksin. Lähdimme siis toiveikkain mielin EM-kilpailujen cbb-päivään!

Pontus Reini kuvassa oikealla

Nuorelta cbb juniorilta hyvä suoritus
Classic bodybuilding sarjat avasivat EM-kilpailut ja Suomen joukkueen osalta pelin aloitti junior classic bodybuilding -sarjassa kilpaillut Pontus Reini. Ponde näytti kovaa kilpailukykyään jo Disturb Fitness Classicissa voittamalla juniori-sarjan ja ottamalla hopeaa yleisessä sarjassa. Ifbb lisäsi 2017 junioreille kolme ikäluokkaa ja jos ne kilpailijamäärien salliessa olisi saatu toteutettua heti näissä EM-kilpailuissa olisi Pontus kuulunut keskimmäiseen. Yllätyksettömästi valtaosa cbb junior –kategorian kilpailijoista kuitenkin kuului vanhimpaan ikäluokkaan (22-23v.), joten vielä tällä kertaa mentiin yhdellä avoimella junior-sarjalla. Pontus teki hyvän suorituksen ja taisteli tosissaan finaalipaikasta. Hänen vahvuuksiaan ovat hyvä erottuvuus ja todella kovat reidet. Pitkänä kilpailijana hän tarvitsee vielä vähän aikaa saadakseen ylävartalon lihasmassan vastaamaan jalkaosastoa. Ja kun se on tehty, on rata auki kovemmille sijoituksille.

Matias “Ehtoomies” Kari (toinen vasemmalta)

Masters cbb sarjoista hopeaa
Seuraavana vuorossa oli masters classic bodybuilding 40-44v. sarjassa kilpaillut Matias “Ehtoomiäs” Kari. Cbb masters –kategoriat kilpailtiin myös yhtenä avoimena sarjana ja Matias jäi lyhyenä kilpailijana alkukisassa vähän varjoon. Matiaksen kunto ei myöskään ollut ihan sitä, mitä hän valmentajansa kanssa lähti hakemaan, mutta silti vähintään samaa luokkaa kuin Kultsalla nähtiin.

Voitto “Vote” Suosaari hienosti hopealla!

Voitto Suosaari
kilpaili classic bodybuilding sarjassa +50v. ja tavoitteena oli kirkastaa viime vuoden pronssimitali. Potentiaalia Voitolta löytyy, sillä 2017 Masters MM -kilpailuissa hän otti upeasti hopeaa. Tälläkin kertaa EM-lavalla nähtiin kovassa iskussa oleva Voitto ja tuomarikatsomossa ihmeteltiinkin onko hän todella yli 50-vuotias. Kaksi parasta kilpailijaa oli tässä sarjassa selvästi irti muista, mutta espanjalainen oli mallikkaampi ja otti kullan. Suomi avasi mitalitilinsä hopealla ja Voiton oma tavoite kirkastaa mitali täyttyi.

Tuukka Heikkinen vertailussa (kolmas oikealta)

Tuukka Heikkinen upeasti EM 5.
Classic bodybuilding sarjassa -175 cm kilpaillut Tuukka Heikkinen oli iskussa jo Suomen karsinnassa ja nyt kunto oli vielä astetta rapsakampi. Tuukka on menestynyt ennenkin kv-tasolla ja kokeneena kilpailijana ymmärtää, mihin kannattaa panostaa ja mitä näissä karkeloissa pärjääminen vaatii. Ja ennen kaikkea, mikä sopii juuri hänelle. Tuukalla on hieno kevyt rakenne, joka on kuin tehty classic bodybuildingiin. Kisassa Tuukan kovin työ on puristaa itsensä näkyville line-upista ja hoitaa itsensä finaaliin. Linessa hän jää isompien kisaajien varjoon, mutta kun kutsu vertailualueelle tulee ja otetaan pakolliset poseeraukset kasvavat hänen fysiikkansa ulottuvuudet silmissä. Ja vielä, kun finaalissa väki ympäriltä vähenee ja tuomareilla on aikaa tarkastella huolella myös yksityiskohtia, pääsee Tuukan fysiikka kunnolla oikeuksiinsa. Tuukka lähti finaaliin kuudennelta tilalta, mutta nosti itsensä lopulta upeasti viidenneksi.

Rody Mushieten vastapose (toinen oikealta)

Junior bodybuilding
Toisen kilpailupäivän päätöslajina kilpailtiin kehonrakennuksen juniori-sarjat ja todella pitkästä aikaa Suomella oli edustus tässäkin kategoriassa. Rody Mushiete, joka kilpaili nyt sarjassa +75 kg, esitti Kultsalla upean vapaaohjelma ja tyylikkään fysiikan, joten odotukset olivat korkealla. Juniorien taso on kuitenkin maailmalla todella kova ja Rodyn kohtalo oli jäädä ulos finaalista. Rody kilpaili Kultsalla myös men´s physiquessa ja oli sarjassaan toinen. Rody voisi hyvin harkita panostamista myös siihen lajiin, mutta ilmeisesti kehonrakennus on lähempänä hänen sydäntään. Rodylla on vielä useampi juniorivuosi jäljellä, joten hän ehtii vielä ennen yleisiin sarjoihin siirtymistä hankkia lisää massaa pitkään fysiikkaansa.

Teksti: Aino-Maija Laurila
Kuvat: Aino-Maija Laurila, Tomi Rehell

EM-kilpailun monivuotinen kilpailupaikka Santa Susannassa